"Furuhjelmin veljet: kaksi kohtaloa, kaksi kotimaata" Furuhjelm -veljillä oli tärkeä rooli Venäjän Kauko-idän alueen asuttamisessa. Hankkeessa tutkitaan suomalaisten ensimmäistä asutusta Primorskin alueella ja heidän osuuttaan Venäjän Kaukoidän uusien alueiden käyttöönottamisessa 1800-luvun lopulla. Hankkeen keskiössä ovat seuraavat historialliset henkilöt: Johan Furuhjelm - Primorjen (meren rannikon) sotilaallinen kuvernööri (1865-1870), sekä Herald Furuhjelm - suomalaisen kauppasiirtolan päällikkö Nahodkan lahdella. Hankkeen yhteydessä toteutetaan selvitystyötä suomalaisissa ja venäläisissä arkistoissa uusien asiakirjojen ja faktojen löytämiseksi Furuhjelmin veljesten toiminnasta Kauko-Idän alueen kehityksessä 1800-luvun lopulla. Projektin tuloksina toimivat kansainvälinen tieteellinen verkkokonferenssi ja kiertävä näyttely (tai vaihtoehtoisesti virtuaalinen näyttely). Projektin kumppaneina toimivat Suomen kansallisarkisto, Venäjän valtiollinen merisotalaivaston arkisto, V.K. Arsenjeville nimitetty Kauko-Idän historiamuseo, sekä Amurin seudun tutkimusseura.
"Furuhjelmin veljet: kaksi kohtaloa, kaksi kotimaata" -tutkimushankkeen tavoitteena on venäläisten ja suomalaisten tutkijoiden välisen yhteistyön, kuten arkistojen tutkimisen kautta tutkia ja arvioida suomalaislähtöisten Furuhjelm-veljien osallisuutta uusien Venäjän Kauko-Idän alueiden kehitykseen ja muotoutumiseen1800-luvun jälkipuoliskolla. Viime vuosina tämä aihe on tullut ajankohtaiseksi ja siihen on osoitettu kiinnostusta myös alue- ja muiden tutkijoiden puolelta. Hankkeen kohderyhmä: asiantuntijoiden yhteisö (tutkijat, arkistojen ja museoiden työntekijät, paikallishistorian tutkijat) ja laaja yleisö, joka on kiinnostunut Suomen ja Venäjän yhteistyöstä. Hanketta suunnitellaan toteutettavaksi kolmessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe on selvitysvaihe: selvitystyö Suomen arkistoissa ja museoissa (Helsingissa, Turussa) ja Venäjällä (Vladivostokissa, Pietarissa). Toinen vaihe on esitysvaihe: näyttelyn suunnittelu ja laatiminen. Kolmas on opetusvaihe: näyttelyn avaaminen ja kansainvälisen verkkokonferenssin pitäminen. Hankkeen toteuttamisen seurauksena muodostuu kansainvälinen tutkimusyhteisö, joka on kiinnostunut tämän aiheen tutkimuksesta, ja suomalaisten yhteistyökumppanien kanssa tehdyn tutkimustyön ansiosta paljastetaan uusia asiakirjoja ja tosiasioita, jotka käsitellään konferenssissa ja esitellään näyttelyssä. Hanketta tuetaan sekä internetissä (museon ja yhteistyökumppaneiden sivustot ja ryhmät sosiaalisessa mediassa), että kaupunkien alueellisessa, liittovaltiollisessa, sekä kansainvälisessä mediassa.
Suomen Kansallisarkisto, Dmitry Frolov.