Suomalais-venäläinen Kulttuurifoorumi toteutettiin virtuaalisesti 24.9.2021
– osallistujia lähes 600 Venäjältä ja Suomesta

 

22. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi järjestettiin tänä vuonna jo toistamiseen virtuaalisena. Syyskuun 24. päivänä pidetty foorumi toimi päätöstapahtumana monien kuukausien ajan käydyille neuvotteluille suomalaisten ja venäläisten kulttuuritoimijoiden välillä. Kulttuurifoorumi onnistui koronapandemiasta huolimatta tänäkin vuonna saavuttamaan tärkeimmän tavoitteensa: foorumin partnerihaun kautta noin 200 suomalaista ja venäläistä kulttuuritoimijaa löysi toisensa ja pääsi neuvottelemaan hankeideoistaan.

Tänä vuonna 22. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi oli tarkoitus järjestää Rjazanissa, Venäjällä, mutta koska koronapandemian takia matkustaminen ei ollut mahdollista, foorumi pidettiin virtuaalisena. Viime vuoden ensimmäisestä virtuaalisesta foorumista kokeneena järjestäjätahot löysivät hyvät ja sopivat verkkoratkaisut tapahtuman järjestämiseksi. Osittain Pietarista ja Rjazanista ja osittain Helsingistä lähetetty ohjelma kosketti useita kulttuuritoimijoita alasta riippumatta. Foorumi kokosi yhteen kulttuuriministeriöiden edustajia, museoiden johtajia sekä kulttuuri- ja koulutushankkeiden edustajia molemmista maista. Osallistujamäärät ylittivät kaikki odotukset, sillä osallistujia oli lopulta lähes 600: 411 Venäjältä ja 186 Suomesta.

Foorumin avasi Venäjän kulttuuriministeriön valtiosihteeri-varakulttuuriministeri Alla Manilova, joka luki presidentti Vladimir Putinin kirjallisen tervehdyksen. Tämän jälkeen oman avajaispuheensa esitti Suomen Venäjän suurlähettiläs Antti Helanterä, joka puolestaan luki Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen. Lisäksi foorumivieraita tervehtivät Suomen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, sekä Rjazanin alueen kuvernööri Nikolai Ljubimov. Antti Kurvinen tiivisti ajatuksiaan Kulttuurifoorumista näin:

”Kulttuuri voi parhaimmillaan yhdistää erilaisista taustoista tulevia ihmisiä ja luoda edellytyksiä toinen toistemme ymmärtämiselle. Onkin tärkeää, että alueet satsaavat kulttuurihankkeisiin ja että ihmiset löytävät sankoin joukoin mukaan oman paikkakuntansa kulttuuritoiminnan pariin.”

Pääteemaseminaarissa ”Kulttuurikoodit – avain kaupunkien kulttuurin säilyttämiseen ja ymmärtämiseen” pohdittiin kulttuurin vaikutusta kaupungin kehitykseen ja paikallisiin yhteisöihin kaupungissa. Yksi puhujista, Oksana Oracheva, V. Potaninin hyväntekeväisyyssäätiön pääjohtaja, nosti esille esimerkiksi museoiden merkityksen alueiden erityispiirteiden ja yhteisöjen arvojen muodostamisessa. Koskien Suomen ja Venäjän välistä kulttuuriyhteistyötä Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä taas totesi, että museoilla on iso merkitys Suomen ja Venäjän välisessä tiedonvaihdossa ja mikä tärkeintä, maiden välisen keskustelukulttuurin laajentamisessa. Mainittujen henkilöiden lisäksi tässä seminaarissa esiintyivät Moskovan liikennemuseon johtaja Oksana Bondarenko sekä Helsingin Designmuseon vastaava museolehtori ja A&DO:n hankejohtaja Leena Svinhufvud.

Pääteemaseminaarin lisäksi järjestettiin neljä interaktiivista seminaaria molempien maiden asiantuntijoiden johdolla. Ensimmäisen Miten kulttuuri tehdään näkyväksi?  - seminaarin puhujat Natalia Senatorova, Moskovan tieteellisen erikoiskirjaston kulttuuri- ja valistushankkeiden osaston varajohtaja sekä Sani Kontula-Webb, Suomen Pietarin instituutin johtaja keskustelivat eri keinoista saada kulttuurihankkeille näkyvyyttä. Sani Kontula-Webb totesi, että kulttuurihankkeen ”viestinnän on oltava narratiivista ja sen, eli (kulttuuri)organisaation on omattava oma ääni. Auttaa myös, jos hankkeella on kertoa jokin tarina: se voi esittää kysymyksen ja ehkä myös ratkaisun siihen. Ainakin sen täytyy aloittaa keskustelu.”

Toisessa seminaarissa pohdittiin sitä, miten puhua kulttuurista ja tuoda näkyvyyttä kulttuuritoiminnalle sosiaalisessa mediassa. Seminaarin puhujina olivat Idea museoille - järjestön johtaja Anna Mihailova, sekä Espoon modernin taiteen museo, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Saara Suojoki. He kannustivat kokeilemaan rohkeasti uusia toteutusmuotoja ja some-alustoja kulttuurihankkeen edistämiseksi: esimerkiksi lyhyitä videoita, kilpailuja ja virtuaalisia oheistuotteita.

Kolmannen seminaarin - Miten tehdään kävijätutkimusta museoissa ja miten saatuja tietoja hyödynnetään? - puhujat Alisa Maksimova, vieraileva opettaja Moskovan talouskorkeakoulun kulttuuritieteen maisteriohjelmasta sekä Hanna Forssell, yleisösuhdepäällikkö Suomen kansallismuseosta keskustelivat yleisötutkimusaineiston hyödyntämisestä kulttuurihankkeiden apuna. Alisa Maksimova korosti sitä, että kaikenlaisen, myös neutraalin palautteen saaminen jälkikäteen on hyödyllistä toiminnan kehittämiseksi. Myös etukäteen tapahtuva tutustuminen hankkeen kohderyhmän kanssa esimerkiksi haastatteluihin tai keskusteluin voi auttaa menestymistä hankkeessa.

Neljännessä seminaarissa käsiteltiin projektijohtamista ja strategian luomista sekä esimerkiksi sitä, miten saada projekteihin mukaan viranomaisia, yrityksien ja kansallisjärjestöjä. Pohdittiin myös sitä, miten projektin tehokkuutta voi arvioida. Tämän seminaarin puhujia olivat Aleksandr Bychenko, Kaliningradin kaupunkielämän museon johtaja ja Altes Haus -museon perustaja, sekä Kristiina Brusila-Meltovaara, LAB-ammattikorkeakoulun yliopettaja ja Master of Business Administration, International Tourism and Event Management -maisteriohjelman johtaja. Kristiina Brusila-Meltovaara totesi, että menestyksekkään kansainvälisen yhteistyön aikaansaamiseksi:

”Pitää luoda ympäristö, jossa jokaisella osallistujalla on mahdollisuus nauttia projektin tuotoksista. Pitäisi oppia tuntemaan kaikki asianosaiset eli partnerit, yleisö ja viranomaiset, ja miettiä, mikä heidän motivaationsa on osallistua projektiin. Olisi hyvä ymmärtää myös kulttuurinen konteksti; tämä tapahtuu avoimen kommunikaation ja kunnioituksen kautta.”

Foorumipäivä päättyi virtuaalimatkaan Rjazaniin kaupunkiin, jossa osallistujat pääsivät tutustumaan Sergei Jeseninin museoon ja nauttimaan Rjazanin filharmonian konsertista.

Seuraava Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi järjestetään Lahdessa syksyllä 2022, jossa myös  hyödynnetään joitain hyväksi todettuja virtuaalisia elementtejä.

Voit seurata Kulttuurifoorumin uutisia Facebook-sivultamme osoitteessa https://www.facebook.com/kultforum ja nettisivuiltamme osoitteesta https://www.kultforum.org/fi.

 

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi pähkinänkuoressa:

• Järjestetty vuorovuosin Suomessa ja Venäjällä vuodesta 2000.
• Pääjärjestäjä Suomessa: Suomi-Venäjä-seura, Venäjällä: Venäjän kulttuurisäätiö. Rahoittajat ja toiminnan johtaminen: Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö, Venäjän kulttuuriministeriö. 
• Foorumitoiminnan kautta on vuosina 2000–2021 löydetty hankekumppani yhteensä n. 1700 hankkeelle. 
• Vuonna 2021 hankeneuvotteluihin osallistui 100 suomalaista ja 139 venäläistä organisaatiota, jotka neuvottelevat 140 hankkeesta yhteensä 204 hankeneuvottelussa. 
• Ilmainen yhteistyökumppanihaku on avoin kaikille suomalais-venäläisestä kulttuuriyhteistyöstä kiinnostuneille.